sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Muutamia virkistyshyppyjä

Pari viikkoa sitten ilahdutin Hugon elämää kantamalla jo kokonaan sulalle kentälle muutamat puomit estetolpille. Tänään otettaisiin vähän pomppuja, jee! Ratsastajan alkuverryttelynä lappasin tarhasta talven yli seisonutta lantaa, mikä muuten painoi ihan älyttömästi. Meidän tallin lantala sijaitsee todella "fiksusti" kaikkein korkeimmalla kukkulalla, joten ihan alhaalta tarhoilta pitää pitkän matkaa työntää kottareita ylämäkeen. Taisin saada selkäni, lapani ja niskani tästä mukavasti jumiin, sillä seuraavat pari päivää menivät Buranan voimalla. Valivali, ei auta muuta kuin hammasta purren jatkaa. Hugo ainakin oli kovin kiinnostuneen oloisena henkisenä tukena siivousurakassa mukana.


Ratsastaessa en tehnyt mitään sen kummallisempaa, vaan verryttelin aika nopeasti ja tehokkaasti Hugon. Se oli alusta asti jo todella kivan tuntuinen, varsinkin ravissa. Sillä ei tuntunut tuulisesta säästä huolimatta olevan mikään kiire, vaan ravasi rauhassa ja nätisti allani. Laukassa (tai oikeastaan sen jälkeen) se hieman kuumui ja hätääntyi, mutta kunhan laukan sai pyörimään, malttoi se nätisti itsensä. Pyörin pääasiassa ympyrällä ratsastaen hevosta hieman lyhyemmäksi.

Esteille en ottanut kovinkaan montaa hyppyä. Tulin yksittäistä ristikkoa ensin ravilähestymillä, jolloin ponnistuspuomi oli helpottamassa hyppyyn lähtemistä. Muutaman hyvän hypyn jälkeen jatkoin laukassa kahdeksikolla, eli esteen päällä vaihtui suunta. Tätä tulin ehkä kahden kierroksen verran, sillä poni tuntui hieman väsähtävän. Onneksi tuli monta hyvää hyppyä, joten lopettelin hyvillä fiiliksillä. Loppuraveissa Hugo olikin melkein liian hidas ja laiska, välillä näinkin! Loppuun käytiin vielä Sannin kanssa kiertämässä yhden laitumen ympäri loppukäyntien merkeissä.


Ohessa muutama GoProlla kuvattu pätkä treenistä. Kamerasta oli akku ihan loppu, joten sain vain nuo muutamat hetket kuvattua. 

sunnuntai 3. huhtikuuta 2016

Hiljaista on

Kevät on hurjaa vauhtia tulossa ja vihdoin olen saanut lukiouranikin päätökseen ylioppilaskirjoitusten loputtua. Olen reilut kaksi viikkoa vain palautellut elämääni ns. takaisin raiteilleen ja ottanut todella rennosti muun muassa matkailun merkeissä. Kävin tällä viikolla Puolan Gdanskissa shoppailemassa ja syömässä ja loppuviikosta olen lomaillut yksin kotona. Aikaa on ollut vaikka muille jakaa, mutta blogia en ole saanut aikaiseksi päivitellä. Iso syy tähän voi olla materiaalin puute, eikä kuvattomia postauksia ole mukava kirjoitella. Hugon kanssa ollaan nyt maastoiltu paljon, kun maneesi ei houkuta, mutta viimeviikolla päästiin jo ensimmäistä kertaa sulalle kentälle tuuppailemaan. Tein vain nopean läpiratsastuksen ja ruuna olikin yllättävän mukava, vaikka kovin energinen. Tänään olisi suunnitelmissa ottaa muutamat hypyt, ellei kenttä ole aamuisen sateen jäljiltä ihan uima-altaan näköinen.

Alla video vielä muutaman viikon takaisesta käyntimaastosta Sannin ja Sallan kanssa. Nyt kun ei kuvaajia ole oikein paikalle saanut, täytyy tyytyä GoPro-videoihin. Parempi sekin kun ei mitään, eikö? Tämä oli vain lyhyt kuulumispostaus, kun ajatus ei nyt oikein toimi. Hengissä kuitenkin ollaan!

sunnuntai 6. maaliskuuta 2016

Sunnuntaikävelyllä


Hugoa ei oikein naapurihevosen utelut kiinnostaneet :D Ruoka oli mielessä ja karsinastakin olisi ollut kiva poistua mamman huomaamatta...

Tänään sunnuntaina suunnattiin Ypin ja Sannin seuraksi pitkästä aikaa maastoon. Suunnitelmissa oli tehdä kevyt mutta pitkä käyntimaasto, mikä toteutuikin ihan hyvin. Kiersimme normaaliin tapaan asuinalueen läpi kulkevan lenkin, jonka jälkeen poikkesimme metsään rämpimään. Alun kotipolulla otettiin jo hieman ravia, sillä pohja oli hyvä ja tie suora. Hugokin malttoi nätisti ravata Ypin rinnalla, vaikka yleensä muiden hevosten kanssa sillä tulee kova kilpailuvietti. Koko loppumatka asuinalueen läpi oikestaan käveltiinkin, mikä teki pojille ihan hyvää.

Takaisin kotipolulle käännyttäessä Sanni ja Ypi ratsastivat eri ylämäen ylös kuin me, sillä me emme olisi Hugon kanssa pysyneet noiden hurjapäiden kyydissä mukana laukassa. Me valitsimme siis hieman rauhallisemman askellajin omaan mäkeemme ja ravasimme sen ylös. Päätin ravata seuraavaan risteykseen asti, missä toverimme meitä jo odottelivatkin. Jostain syystä Hugo ei ollut kuitenkaan havainnut toista hevosta ajoissa ja jo lähelle päästyämme se Ypin vihdoin nähtyään veti samantien liinat kiinni ja kääntyi ympäri. Itse sain alitajuntaisesti viimehetkellä harjasta ja kaulasta kiinni, joten en lentänyt leppäkeihään tavoin kaulan yli maahan. Kyllä siinä oli naurussa pidättelemistä, pelästyä nyt hevosta, jonka viimeksi näki 30 sekuntia sitten! Tämän jälkeen jatkettiin metsään hieman kiipeilemään ja samoilemaan.



Metsästä ulos päästyämme poikkesimme vielä vanhalla uittopaikalla kääntymässä sekä ratsastettiin yhden lyhyen tien päähän asti tölttiä, jossa käännyttiin takaisin kotiin päin. Hugo kävi hieman kuumana töltin jälkeen, mutta muutaman metrin Ypin perässä käveltyään rauhottui se paljon. Kotimatka menikin leppoisasti ja rennosti kävellen pitkin ohjin.

Sellainen treeni tälläkertaa! Hugolla on nyt ratsastettu mukavan paljon ulkona, mikä tuo aina hyvää vaihtelua maneesikauteen. Kevätkin on odottelemassa jo ihan nurkan takana, enkä millään enää malttaisi odottaa kauemmin. Tällä kertaa jätin videoon omat äänemme päälle, mutta lisäksi laitoin taustamusiikin, jotta ette kuole tylsyyteen sitä katsoessa :D. Olen ollut muuten nyt jo viikon kovassa flunssassa, joten ajatus ei toimi kovin hyvin. Pahoittelen siis mahdollisia ajatuskatkoksia tekstissä, vaikka koitinkin kirjoittaa tällä kertaa vain lyhyesti. 

torstai 25. helmikuuta 2016

Elämän pieniä iloja [VIDEO LISÄTTY]


Kyllä voi pieni poni piristää päivää niin suuresti! Edellispäivänä tunnelmat olivat niin katossa, että hymylle ei näkynyt loppua ja hevosta olisi voinut ylistää maailman loppuun asti. Heräsin tiistaiseen päivään ihan poikkeuksellisen virkeänä ja iloisena, kun aurinko paistoi ihanasti silmään. Olin Emmalla yötä ja hän tuli mukaani tallille kameran kanssa, mikä yhdistettynä ihanaan talvisäähän tiesi upeita kuvia. Suunnittelimme automatkalla jo hieman päivän kulkua, mikä toteutuikin paremmin mitä osasin kuvitella.

Tallille tultua ilma oli edelleen yhtä nätti, vaikka tummat pilvet uhkasivatkin pilata suunnitelmamme. Issikat olivan nauttimassa auringonpaisteesta ulkona, mutta raukat joutuivat raahautumaan sisälle puunattavaksi. Hugo oli karsinassa yllättävän sosiaalinen ja halusi olla mukana kaikessa tekemisessä, mikä piristi mieltä. Tuon karvakorvan kanssa seurusteleminen on aina yhtä mukavaa! Oltiin ihan ennätysajassa saatu ponimme kuntoon hankitreeniä varten ja suuntasimme lumista kenttää kohti.

Tässä vapaammassa muodossa hölkkäilyä, kuskilla hymy herkässä :)

Kentälle päästyämme tunnustelimme ensin miltä hevoset tuntuivat, sillä ulkona ne ovat aina hieman virkeämpiä kuin maneesissa. Ajattelin ratsastaa vain kevyesti ja rauhallisesti, sillä lumessa tarpominen on varsinkin tottumattomalle hevoselle raskasta. Käveltiin hyvä tovi pidemmällä ohjalla tehden satunnaisia ympyröitä pääasiassa asetellen ja taivutellen hakien hyvää ja rentoa käyntiä. Hugo tuntui jo alusta alkaen erittäin miellyttävältä ja vastaanottavaiselta, joten siirryin raviin taivuttelemaan suoralla uralla. Muutaman kierroksen verran annoin hevosen liikkua siinä tahdissa ja siinä muodossa kuin se halusi, mutta pikkuhiljaa keräilin ohjia käteen ja jäin työstämään ravia ympyrälle. Ja voi vitsi miten hyvältä ruuna tuntui! Se ei yhtään vastustellut ohjaa tai muitakaan apuja, vaan ravasi rentona ja hakeutui itsellään enemmän eteen-alas muotoon. Juuri tätä hain takaa, jotta saataisiin hankitreenistä kaikki hyöty irti. Fiilistelin ravia molemmissa suunnissa ja otin mukaan treeniin siirtymisiä käynnin ja ravin välillä. Hangen takia Hugo ei jaksanut juosta apuja karkuun, vaan käynnissäkin se todella käveli ja pystyin keskittymään muuhunkin kuin vain hevosen rauhalliseksi saamiseen.






Siirtymisten ohella jatkoin harjoitusravissa työstämistä niin ympyrällä kuin suorallakin ja hevonen tuntui edelleen hyvältä. Sallalle ja Emmalle ehdinkin jo moneen otteeseen hehkuttaa hevosen hyvää ratsastettavuutta, pitäisi ilmeisesti tästä lähtien vetää kaikki treenit hangessa ;) Tässä vaiheessa olin ehtinyt ratsastaa ehkä vasta reilu 20 minuuttia, kun päätin ottaa nopeat laukat ja alkaa lopetella. Laukkaa pyöritin ensialkuun pelkällä ympyrällä, sillä aavistin hevosen innostuvan pukittelemaan uralla. Kun Hugo tuntui hyvältä ja rauhalliselta, kokeilin kerran ratsastaa laukkaa kenttää ympäri. Yhdestä kulmasta se lähtikin pinkomaan hieman kovempaa, mutta olin varautunut tähän ja jäin uudestaan ympyrälle laukkaa työstämään. Toisessa kierroksessa olin edelleen ympyrällä, eikä tässä ollut mitään ongelmaa.




Tarpoo tarpoo!

Reilun puolentunnin ratsastuksen jälkeen olin hyvin tyytyväinen treeniin ja aloin kevennellen lopetella. Loppujäähdyttelyjen jälkeen otettiin vielä parit söpöstelykuvat. Tallissa issikat saivat kiitokseksi mehukkaat omenat, mitkä näyttivät maistuvan paremmin kuin hyvin. Kaikille jäi kovin hyvä mieli ratsastuksesta, sillä hieman vaikeamman jakson jälkeen onnistumiset tuntuvat tuplasti paremmilta! Näillä eväillä kohti jatkoa :)



Ei tainnut Hugoa enää kiinnostaa mun selfiet... :D
Video saa yön yli latautua Youtubeen, huomenna upotan sen tähän postaukseen! Nopeimmat voivat katsoa videon täältä :)




lauantai 6. helmikuuta 2016

Vuoden ensimmäisestä selvitty


Lähiaikoina on tullut otettua Hugon kanssa aika rennosti! Tammikuu sujui pääosin maastossa, mutta kerran otettiin maneesissa askellajit läpi omistajan valvovan silmän alla ja viimekerralla vedettiin suht tehokas puomi-kavalettitreeni. Mitään hirveän vakavaa ei olla kuitenkaan treenailtu, lähinnä palauteltu rennommalta jaksolta takaisin töihin. Pojat olivat viimeviikolla omistajansa kanssa viikonloppukurssillakin, joten työnteko on taas alkanut.

Hieman on tullut muutoksia talliseuraankin, sillä Emma lopetti Gletin vuokraamisen aloitettuaan opiskelut Ypäjällä. Ihan yksin ei ole sentään tarvinnut tallilla olla, sillä Sanni puuhailee edelleen Ypin kanssa, minkä lisäksi olen saanut parhaan ystäväni liikuttamaan Glettiä! Vaikka kuvattomat postaukset taitavat jatkossa yleistyä, olen kuitenkin innoissani saadessani taas Sallan mukaan heppaelämään. Viimeksi olemme taineet ratsastaa yhdessä yli puolitoista vuotta sitten Ruotsissa Edebyssä... Issikkaihmisiä siis hänkin!


Puomi-kavalettikerralla Emma oli viimeistä kertaa Gletillä ja päätettiin tehdä jotain kivaa. Maneesissa olikin valmiiksi estekuja, joka oli jäänyt irtohypytyksestä. Päätettiin hyödyntää tätä ja kasattiin esteet pitkälle sivulle, jotta kahden kuukauden estetauon jälkeen aloitus olisi poneille mahdollisimman mieluinen. Tavoitteena olisikin nyt jatkossa ottaa hyppyjä tasaisin väliajoin ainakin kerran kuukaudessa.

Ratsastettiin suhteellisen vähän aikaa, noin 45 minuuttia alku- ja loppuverryttelyineen. Tulimme aika kauan pelkästään puomeja ravissa, jonka jälkeen otettiin muutaman hypyt kavaleteille. Meillä oli Hugon kanssa alkuun hieman hahmotusongelmia askeleiden kanssa, mutta loppuun saatiin ihan sujuva kierros! Muutenkin Hugo oli yllättävän kiva ja tasainen ratsastaa, vaikka olikin yhtä pirteä kuin Duracell-pupu. Tästä kerrasta jäi todella hyvä mieli niin ratsastajalle kuin hevosellekin!

Joululahjaksi saatu riimukin on jo onnistuttu rikkomaan ja sotkemaan... Ei enää valkoista tai glitteriä tälle hevoselle!

Täällä Turussakin oli vielä hetki sitten todella loskaista ja liukasta, kun nuo valtavat hanget pääsivät sulamaan. Nyt on kuitenkin saatu jo parin päivän ajan nauttia jälleen lumesta, jonka toivon pysyvän maassa ainakin muutaman viikon vielä. Josko tässä ehtisi käydä ottamassa mukavan talvisia kuviakin! Sallan kanssa maastoillessamme saatiin isojen kinosten aikaan nauttia mahtavista maisemista, jotka toivat todellista talven tuntua. Siinä kyllä mieli lepäsi niin hevosella kuin ratsastajallakin. 



Olisiko teillä mielessä joitain postausaiheita, joista haluaisitte lukea? Voisin toteutella joitain, jos teillä on hyviä ideoita!

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Mitä meille kuuluu?

HETI ALKUUN KUVAPALJOUSVAROITUS! Kännykkäkuvia on tässä vajaan kahden kuukauden sisällä keräänynyt todella paljon, mutta haluan välttämättä julkistaa ne kaikki.

Milloinkohan viimeksi olisi tässä blogissa ollut näin pitkä postaustauko kun nyt? Ihan oikein hävettää palata tänne takaisin, varsinkin sen jälkeen kun joulukuun ekoina päivinä lupasin olla normaalia aktiivisempi täällä... Valitettavasti kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan ja nyt suunnitelmat muuttuivat niin radikaalisti, etten itsekään pysynyt enää perässä.
Edeby Ryttargårdista kotiuduin joulukuun ekoina päivinä. Tästä kurssista onkin suunnitteilla ihan oma postaus kuvineen päivineen. Tässä yksi kurssihevosistani Atorka.
Menneen kuukauden aikana olen onnistunut kääntämään koko elämäni ihmissuhteista lähtien ihan päälaelleen. Olen ollut ihan valtavan stressaantunut kokoajan, niin stressaantunut ettei ruokakaan ole maistunut. Tämän takia en saanut yhtään ainoaa postaustakaan kirjoitettua, sillä kroppa ja mieli kävivät kokoajan ylikierroksilla. Nyt olen pikkuhiljaa palautunut tästä kriisivaiheesta ja elämä alkaa taas rullaamaan. Mieleni pehmitti myös tämänpäiväinen piristävä maastolenkki Hugon kanssa!

4.12 Oltiin Laurin kanssa maneesissa treenailemassa, minkä päätteeksi ruuna pääsi piehtaroimaan. Kovin näytti mieli ja kroppa virkistyvän ;)
Nämä kaikki kuvat tulevat muuten aikajärjestyksessä vanhimmasta uusimpaan :)
Samana viikonloppuna oltiin Sannin kanssa Emmalla yötä ja pidettiin oikein tyttöjen ilta! Seuraavana aamuna käytiin ottamassa paljon kuvia heidän rannassaan.
9.12 kävin liikuttamassa Hugon ja yllätyksekseni todistin kenkieni kasvattavan homesientä :D Kyllä siinä nauru oli herkässä, mutta samalla toki harmitti kenkieni kohtalo. En edes tiennyt että tuo on mahdollista!
Ja tässä oli vasta vähän karvaa verrattuna nykyiseen määrään... Minut saa muuten lisätä Snapchatissa kaveriksi, nimeni on siellä viivi_s.
Poni olikin jostain saanut uuden satulahuovan, mikä on kyllä niin iso ettei sen alta löydä hevosta enää ollenkaan :D Ihan järkyttävä omasta mielestäni.
Ratsastus ei ollut mikään maailman onnistunein, mutta joskus näinkin! Keskittyminen oli aika hakusessa...
Joulu tuli meidän perheeseen aikaisin, jo viikkoa ennen oikeaa jouluaattoa! Sain siis silloin jo avata kaikki lahjani, joista paras oli ehdottomasti uudet ratsastussaappaat! Juuri sopivasti kun olin pilannut aikaisemmat kenkäni :D Nämä ovat vielä muotoutumisvaiheessa, mutta noin viiden ratsastuskerran jälkeen olen todennut ne erittäin hyväksi ostokseksi.
22.12 olin Sannilla yötä ja saatiin loistava idea lähteä yöaikaan Turun keskustaan pyörimään. Käytiin taidemuseon joulukuusen luona ottamassa parit kuvat ja muuten vain ajeltiin autollani ympäriämpäri.
Myös Hugo sai oman joululahjansa! Emma oli löytänyt Hööksistä tämän ihanan riimun, jonka pyysin sitten ostamaan puolestani. Se sopii ponin päähän kuin nakutettu ja on myös nättikin ;) Nuo glitterit taitavat myös vähän heijastaa valoakin, joten pimeälläkin löytää hevosen tarhasta.
23.12 tehtiin Sannin kanssa "joulumaasto", vaikkakin ilma muistutti enemmänkin elokuuta kuin joulukuuta. Noh, tulipa ainakin ajatuksen tasolla tehtyä :D
Ponit saivat myös kuusenoksia mutusteltavaksi, ehkä se toi hieman joulumieltä!
Jouluaattona olinkin iskäni sukulaisilla lähes iltaan asti, jonka jälkeen menin vielä parhaalle kaverilleni syömään toiseen kertaan. Oli kyllä yllättävän mukava ja viihtyisä aatto!

Seuraavana päivänä olikin taas Laurin ratsastuksen vuoro ja tällä kertaa suunnattiin kentälle. Ulkona oli lähemmäs 10 astetta lämmintä, joten kenttä oli melkein vähän liiankin sula kuralätäkköineen päivineen.

Ypikin tuli tekemään vähän lähemmin tuttavuutta!
Ilma oli niin lämmin, että pelkällä hupparilla pärjäsi loistavasti. Miettikää nyt, vuoden viimeisimpinä päivinä!!
Ruoho vaan jaksaa vihertää...
Lopuksi heitettiin ruunat pihalle heiniään mussuttamaan.
30.12 Kävin taas Hugolla ratsastamassa ja sillä olikin ollut viikon tauko! Ajattelin sillä olevan kauheasti energiaa ja iskin ponin liinan päähän juoksemaan, mutta se vain lönkytteli rennosti.
Suunnattiin Ypin kanssa maastoon ja pojat käyttäytyivätkin kauhean fiksusti! Hugostakaan ei yhtään huomannut, että sillä oli viikon loma alla.
Ilma oli taas niin äärettömän ihana, että siitä sai taas pitkäksi aikaa virtaa jatkaa eteenpäin.
Todellisuudessa oltiin vain reilu tunnin verran maastossa, mutta pienen tapaturman takia unohdin laittaa tuon ajastimen pois päältä. Mutta onhan se nyt hieman suuntaa antava!
Heti seuraavana päivänä sainkin käydä liikuttamassa Laurin, tällä kertaa viimistä kertaa ikinä. Vuoden 2016 ekoina päivänä se muuttikin kavereineen uudelle tallille Kaarinan Keiramolle, joten meidän vuokraussuhde loppuikin tähän.
Vähän pitää nyrpeää naamaa näyttää!

Tästä lähtien ratsastan siis vain Hugoa kerran viikkoon, eli postaustahti saattaa hieman harventua. Olen itseasiassa hieman helpottunut siitä, että Lauri muutti pois, koska nyt ehdin käyttää aikaani enemmän ylppäreihin lukemiseen ja muihin koulutöihin. Hevosia en ole kuitenkaan kokonaan jättämässä pois! Ja Lauria saan varmasti käydä myös jatkossa moikkaamassa :).


Uudenvuodenaaton vietin Sannin kanssa kahdestaan, sillä Emma oli lomalla Jenkeissä. Käytiin illalla keskustassa syömässä, minkä jälkeen maattiin vain meillä kotona. Puolenyön aikoihin siirryttiin ulos katselemaan raketteja ja tappelimme omien tähtisädetikkujemme kanssa. Harvinaisen hankalaa oli saada edes yksi tikku syttymään, ihan hermo jo meni :D
2.1 pidin oman itseni hemmottelupäivän ja kävin sekä pää- että jalkahieronnassa! Tuo oli kyllä niin tarpeen, sillä rankan joulukuun jälkeen oli ihanaa vain maata pöydällä ja nauttia hieronnasta ja olla ajattelematta mitään.
Tänään 10.1 kävin yksin Hugon kanssa tunnin käyntimaastossa. Ilma oli aika kylmä, joten poni ei saanut hengästyä ollenkaan. Alkumatkasta ponia jännittikin ympäristö ja vastaantulevat hevoset kauheasti, mutta kun itse vain olin rauhallisesti ja höpöttelin itsekseni, alkoi myös Hugo rentoutua ja pystyimme etenemään säpsyilemättä. Yhden lyhyen tölttipätkänkin pystyimme ottamaan loppumatkasta, jonka jälkeen käveltiin rennosti takaisin kotiin.
Että näin meillä! Kaikille kuuluu siis tätänykyää hyvää ja elossa ollaan. Videoita tai kuvia en ole meistä saanut pitkään aikaan, joten kännykkäkuvilla mennään. Ilmojen lämmetessä päästäisiin taas toivottavasti hyppäämäänkin, sillä edellisestä estekerrasta on kulunut lähes kaksi kuukautta. Silloin oltiin maneesissa hyppäämässä ja Hugo oli todella hyvän tuntuinen! Meillä oli noin 50cm ristikko, jota tultiin muutamaan otteeseen peräkkäin ja joka kerralla poni teki ihan superpyöreät ja hyvät hypyt. Saa nähä, miltä meno näyttää näin pitkän tauon jälkeen ;)

Kokonaisuudessaan elämä on ollut aika hektistä ja paljon on ehtinyt tapahtua. Nyt on kuitenkin aika jatkaa eteenpäin ja palata normaaliin arkeen, varsinkin nyt kun koulussa tulee olemaan taas kiireellisempää. Laurin esittelysivunkin pyrin päivittämään tässä lähiaikoina. Mutta palaillaan seuraavan postauksen merkeissä! Onko teillä jotain tiettyä toivepostausta mielessä tai joitain kysymyksiä? Vastailen niihin mielelläni!