keskiviikko 17. kesäkuuta 2015

Mustaa ja valkoista

Tänään oli taas issikkapäivä, kun kipaisin nopeasti Maskuun ratsastamaan Hugon. Itselläni on tosiaan koeviikko meneillään, joten turhaa ylimääräistä aikaa ei ole varaa tallilla viettää. Emma tulikin hieman myöhemmin paikalle kuvailemaan, milloin olinkin jo ravailemassa maneesissa. Tällä kertaa en ollut suunnitellut mitään tehtäviä etukäteen, vaan menin kokonaan fiiliksen pohjalta. Kävelinkin ja ravailin pitkään löysillä ohjilla tehden ympyröitä ja ties mitä kaaria vailla mitään määränpäätä. Hugo olikin tosi hyvän tuntunen ja pärski tyytyväisenä.

Kuitenkin ratsastelun ohella se oli vaivihkaa vähän väliä kyttäillyt maneesin ovea ja paketti hajosi totaalisesti käsiin Emman kävellessä sisälle. Hugosta muuttui turhaantunut ja juokseva poni, mihin en saanut enää minkäänlaista otetta. Toki turhauduin itsekin siitä vielä kahta kauheammin, kun Emma alkoi kuvaamaan meidän neuvotteluita... Pian hän kuitenkin lähti varustamaan Glettiä ja saatiin taas jäädä rauhassa treenailemaan. Tässä välissä annoin Hugolle kokonaan pitkät ohjat ja kokosin hieman omia ajatuksiani. Otin uuden asenteen ratsastamiseen ja nyt vaadin tosissani ponilta asioita, kuten ympyrällä takaosan väistätystä ja tasaisesti pyöreitä kaarteita. Hämmästyksekseni taktiikka kuitenkin toimi ja hevonen tuntui todella hyvältä. Otin testiksi vain yhden laukannoston ja hevonen säilytti rauhallisuutensa ja pystyin itsekin antamaan pidempää ohjaa. Loppuun ravailtiin vielä hieman pidemmällä kaulalla kehujen saattelemana.




Emman ja Gletin tultua maneesiin piti meidän mennä kävellen tutkimaan lähimaastoja, mutta ei löydetty oikeaa tietä ja harhailtiin sitten ympäri tallin pihaa. Hugo löysi myös uuden ystävän, nimittäin pienempääkin pienemmän mustan shettistamman! Pippurinen neiti yritti innostaa isompaa miestä leikkiin juoksemalla laitumen aitaa pitkin edestakaisin meidän siitä ohi kävellessämme. Vähän piti Hugonkin pöristä tuolle pienelle eläimelle, ehkä ne pääsevät vielä joskus toisiaan rapsuttelemaan ;)

Seuraavaksi pääsinkin kiipeämään Gletin selkään! Hugoa poishoitaessani oli Emma ehtinyt aloittamaan työskentelyn maneesissa, mutta se ei ollut kuulemma sujunut sitten mitenkäänpäin. Poni oli vain juossut alta pois ja laukassa kuskannut tuota raukkaa, joten kauhulla odotin, millaisen aikapommin selkään kiipeänkään. Yllätyksekseni se olikin ihan kultainen ja käveli siivosti. Vain pari kertaa jouduin tekemään pysähdys-peruutukset, mutta muuten väistöt ja kaikki menivat hyvin. Laukassakin Gletti oli melkein liiankin hidas ja nelitahtinen, mutta en antanut sen häiritä menoa. Hevonen olikin saattanut jo väsähtää Emman kanssa, mutta tärkeintä oli nyt saada molemmille hyvä mieli ratsastuksesta. Emma kiipesikin vielä jälkeeni Gletin selkään ja silloin meni jo tosi hyvin. Tuli taas huomattua, että jos hevosen selässä ärsyyntyy tarpeeksi, on vain parempi kiittää hevosta ja lopettaa treenit siihen, jottei tilanne ylly pahemmaksi. Onneksi loppu hyvin kaikki hyvin!




Tallissa hevoset saivat vielä ruokansa ja Gletille (yritettiin) pukea ötökkäloimi päälle. Ensimmäisellä yrityksellä onnistuinkin saamaan sen kokonaan nurinkurin hevosen päälle ja ehdittiin ihmetelläkin kovin, minne kaikki remmit ja tarranauhat ovat hävinneet. Onneksi tarhaan pystyttiin kuitenkin viemään ori, jolla oli ihan oikeinpäin puettu loimi ja päästiin lähtemään kotiin! Ensi viikolla joudunkin jättämään poneilut väliin, mutta Emma pääsee luultavasti Gletin kanssa treenailemaan ihan valvovan silmän alle. Heinäkuussa palaillaan taas issikoiden parissa :)

Kumman hevosen selkään sovin mielestäsi paremmin?
PS. Instagram-tilimme @TeamSuoraniskat seuraajille: en ole vaihtamassa rakasta Hugoani pois minnekään ;) Gletti pysyy jatkossakin Emman ratsuna 

4 kommenttia:

  1. Sain melkein sydärin kun näin sen instagram-kuvan! :'D ei saa tehdä noin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahaa oli pakko heittää pieni jekku teille ;D

      Poista

Kommentoi rohkeasti!