maanantai 23. maaliskuuta 2015

Toivepostaus: Hauskat tilannekuvat

Tämä postaus on siis ensimmäinen ja toivotuin toivepostauksista, joista julkaisen varmaankin kolme suosituinta. Pahoittelen tämän myöhästymistä, mutta parempi nyt kuin ei koskaan! Tässä siis koottuna kaikki hauskimmat ja koomisimmat kuvat joita vuosien varrella on kertynyt syystä tai toisesta. Antaa siis kuvien puhua puolestaan ja toivottavasti teillä on yhtä hauskaa kuin minulla kuvia etsiessäni :)
1. Aina ei se hyppy luonnistu.
2. Ei edes joka kerta.
3. Tässä näemme nuoren leiriläisen istuvan oikeaoppisesti hevosen kaulalla tehden samalla avotaivutusta.
4. Jotenkin tosi koominen tuo rikkinäinen aitakin taustalla...
5. Tarviitko sä niskatukea tai jotain...?
6. Jokin asia ilmeisesti häiritsee minua kovasti...
7. Tää oli selkeesti mun tapa yrittää pidentää hyppyä...
8. "Etko sa ummarta mita ma puhua sulle"
9. Mulla onkin tämmöinen vähän erikoisemman muotoinen GP-ratsu allani!
10. Kiljan oli sitä mieltä että nyt akka pois tieltä ja äkkiä laitumelle! Akka riehukoon yksin siinä.
11. ...meh
12. Laatusilakka
13. Pitäisi vissiin huolestua omasta hyvinvoinnistani
13.
14. Kissa näyttää olevan ihan valmis tähän elämään.
15. Kaksi täysin vajaata olentoa.
16. Ilmeisesti myös hyvin tärähtäneitä.
17. Onkohan sillä kaikki kunnossa?
18. Miten meni noin niiku omasta mielestä?
19. Ei, tätä ei ole photoshopattu.
20. Miten musta tuntuu että esteet ei oikeen oo se mun juttu.
21. Perusilme ratsastaessa.
22. Mikään kuva ei vaan yksinkertaisesti voi onnistua tässä laukan vaiheessa vaikka kuinka yrittäisi
23. Tässä olisi ratsastushousufirmalle loistava katalogimainos. Hyvältä näyttää myös toisenlaisesta kuvakulmasta!
24. Näinkin huonolaatuisesta kuvasta voi selvästi tuntea kauhentunteen, jonka koin ilmeisen voimakkaana.

Toivottavasti piditte kuvista! Kommentoi alle suosikkisi tai mielestäsi kaikkein kamalin kuva. Niitä on ainakin omasta mielestäni enemmän kuin yksi tai kaksi... :D

lauantai 21. maaliskuuta 2015

Belfast "Sasu"

Näin alkuun pahoittelut postausten viivästymisestä, olen saanut materiaalit kaverilta kovin myöhään enkä ole viitsinyt kirjoittaa kuvatonta postausta. Aiemmin tällä viikolla oli oikeasti tarkoituksena kirjoittaa ja julkaista tämä postaus, mutta jouduin pieneen "onnettomuuteen" moponi kanssa liikenteessä, joten muutama päivä kului toipuessa niin fyysisistä kuin psyykkisistä vammoista. Mutta pidemmittä puheitta 12.3 torstaiseen puomituntiin!
"Tästä mä hipsin varovasti yli yks kaks!"
Voltilla ulospäin ympyrästä
Yllätys oli aikamoinen kun tunnille sainkin yllättäen uuden, ison heppasen Sasun. Sasu on siis melko uusi tulokas eikä siitä ole jäänyt oikeastaan minkäänlaista mielikuvaa kun se ei ole meidän tunnilla vielä koskaan ollut. Nyt arpa suosi minua ja sain olla ryhmämme ensimmäinen koekaniini! Ja tosiaan olin hyvin onnekas, sillä tämä hevonen oli kuin luotu minulle. 
Sasu oli jo heti alkukäynneistä lähtien hyvin lupaavan oloinen ja tutki uteliaana ympäristöään. Ravissa se oli todella kevyt ja miellyttävä ratsastaa ja harjoitusravikin oli hyvin tasaista. Tehtävämmenä oli tulla puolikkaan ympyrän kaarella kolmea puomia, joista keskimmäisellä käännettiin voltti ulospäin ympyrästä. Tämä sujui meiltä hyvin, vaikka niin iso hevonen ei kääntynytkään ihan vaivattomasti pienelle voltille. Ennen puomeja saatiin hyvät suoristukset ja hevonen kuunteli pohjeapuja hyvin. Tultiin tätä samaa tehtävää ravissa molempiin suuntiin ja vasen oli ehkä aavistuksen verran hankalampi. Näin onneksi edellinenkin ratsastaja oli sanonut ja osasin siihen varautua.
"Kato puomi!! Haloo eksä nää siin on puomi nyt mennään!"
Laukassa verryteltiin ensin tulemalla pelkkää puoliympyrää, joten keskipuomilta ei vielä käännetty mihinkään. Tässä kohtaa meille tuli vaikeuksia, sillä välit olivat todella pitkät eikä me millään meinattu päästä niitä juuri yhdellä laukka-askeleella. Sasu olisi helposti voinut ottaa kaksi kokonaista laukkaa väliin, mutta askeleen pidentäminen olikin sitten jo ihan eri asia. Kyllä siinä hiki virtasi niin hevosella kuin ratsastajallakin ja vatsalihakset huusivat hoosiannaa yhä kovempaa ja kovempaa. Hetken piinan jälkeen saatin kuin saatiinkin välit tultua yhdellä laukalla, jonka jälkeen meille suotiin ansaittu kävelytauko.
Kädet kuriin kuskilla
Hengähdyshetken jälkeen vaikeutettiin tehtävää sillä tavalla, että keskimäisen puomin päällä vaihdettiin laukka toiseen suuntaan. Tultiin siis tehtävää eräänlaisella kahdeksikolla, sillä keskiympyrällä oli puomeja yhteensä kuusi kappaletta ja tässä kohtaa niistä oli käytössä neljä (kolmansia puomeja ei siis tultu ollenkaan, toisin kuin alkutunnista). Tultiin siis oikeassa laukassa pitkää sivua pitkin puoliympyrän ensimmäiselle puomille ja toisella puomilla vaihdettiin laukka vasempaan. Katsomopäädyn kautta laukattiin jälleen keskiympyrän toisen puolikkaan puomeille ja keskimäisen päällä laukka vaihtui takaisin oikeaan.
Tässä kohtaa Sasu oli aivan elementissään ja painoi menemään korvat tötteröllä puomeille. Voi miten pienestä toinen voikaan olla niin iloinen :) Laukat vaihtuivat todella näppärästi, mitä nyt pari kertaa jäi ristilaukalle. Jossakin kohtaa ruuna alkoi imemään jo hieman liikaa puomeille ja kuumui laukanvaihdoista, mutta tuli silti samalla sekunnilla tosi hyvin takaisinkin. Meidän ei tarvinnut kauan tehtävää hinkata, sillä askeleet sopivat väleihin hyvin ja laukanvaihdot olivat täsmälliset.
Loppuraveissa Sasu oli edelleen innoissaan ja liikkui reippaasti eteenpäin, mutta pikkuhiljaa sekin rauhoittui ja ravasi tyytyväisen rennosti pärskien. On se vaan kyllä niin mun tyylinen kaviokas! Tykästyin ruunaan ihan todella isosti ja toivoin Heidin nyt antavan sen mulle tulevillekin este- ja puomitunneille. Vihdoin löytyi myös sellainen heppanen, joka ei ihan heti lahoa alle, haha ;)
"Hajuhaju nuuhnuuh"
Yllä vielä loppukevennys, jossa nauraa räkätän jollekin ilmeisen hauskalle asialle, josta minulla ei ole enää mitään muistikuvaa :D Koko tunnista jäi kyllä erityisen hyvä mieli, enkä meinannut malttaa ollenkaan pysyä housuissani, kun odotin seuraavan viikon tuntia. Toivottiin Heidiltä koulutuntia jos meillä sattuisi olemaan jaettu maneesi, mutta tällä viikolla olikin estetunti, kun saatiin koko kenttä käyttöömme. Siitä tunnista hieman myöhemmin postausta kun saan kuvat ja videot kaverilta :)

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Takaisin alkeistunnille

Viimeviikon torstaina eli lähes puolitoista viikkoa sitten oli jälleen estetunnin vuoro ja listassa oli onnekseni nimi Hanin kohdalla. Hevonen kuitenkin oli ollut jo kahdella tunnilla ennen omaani, joten hieman mietin kuinka se tulisi jaksamaan koko estetunnin. Maneesin tultaessa huomattiin normaalin opettajan tilalla ennestään tutun sijaisen, joka oli pitänyt meille viimevuoden puolella yhden estetunnin. Osattiin siis jo heti alussa varautua liian helppoon ja tylsähköön tuntiin ja hieman silmiämmekin siinä jo pyöriteltiin.
Hani oli onnekseni vielä virkeä ja toimi omalla moottorilla, laukannostoissa se heitti pienet pukitkin ilmoille. Ärähdyksestä moinen pelleily kuitenkin loppui ja sitten oltiinkin niin kilttiä tammaa. Ravissa verryteltiin ns. valssikevennyksessä, eli kaksi ylhäällä, yksi alhaalla jne. Tunnilla hypättiin siis toisella pitkällä sivulla uralla(...) kolmen esteen sarjaa yhden askeleen väleillä ja katsomon päädyssä olevaa kavalettia. Esteet pysyivät koko tunnin kavalettikorkuisina ja tehtävä meni kaikkien osalta hyvin (lukuunottamatta paria tippumista ja ferrarin lailla kaahaamista, hehe). Koko ryhmämme oli jostain syystä tosi väsynyt ja heitimme vain huonoa läppää ja nauroimme toisillemme, tässä vaiheessa säälisin hieman ressukka-sijaistamme. Ainakin oli hauska ja hieman leikkituntimainen estetunti. Noh, palataas aiheeseen...
Tunti näkyy kokonaisuudessaan videolla, joten en lähde sen tarkemmin sisältöä selittämään. Tämä sijaisemme jostain kumman syystä piti kovasti lauseesta "harjasta kii!" ja sitä saimme jokainen kuulla vuorollamme. Sinänsä inhottavaa, sillä itse en ainakaan tuolla tavoin pystynyt vaikuttamaan ponnistuspaikkoihin millään tavalla. Aloittelijathan tätä kikkaa käyttävät juuri sen takia etteivät vahingossakaan nyppää hevosta hypyn aikana suusta jos sattuvatkin jäämään jälkeen. Meillä ei kyllä sen suhteen ollut mitään ongelmia, joten tuo tapa johti pikemminkin vain huonoihin lähestymisiin ja töppöaskeliin ennen estettä. Hani meni kuitenkin kiltisti joka kerta yli eikä tainnut kertaakaan edes kolauttaa puomiin tunnin aikana.



Tunti oli suht nopeasti ohi, mutta saimme ainakin muutaman kerran tulla tuota sarjaa. Kuviakin tunnista on, mutta lisäilen niitä erikseen toiseen postaukseen, kunhan vain saan ne kaverilta :) Tämän viikon tunnistakin on pian postausta tulemassa hieman uudenlaisen heppasen kanssa, joten pitäkää silmät auki :) Erikoispostauksetkin ovat työn alla, julkaisen ne sitä mukaa mitä koulutöiltäni suinkaan ehdin.

perjantai 27. helmikuuta 2015

Erikoispostauksen aika?

Hiljaiselon takana on aina jokin syy, eikö? Viimeaikoina olen joutunut peräti kaksi tuntia perumaan Wanhojentanssien sekä kouluhommien takia. Silloinkin kun olen ollut ratsastamassa niin tunnista ei valitettavasti ole materiaalia, enkä halua kirjoittaa kuvattomia postauksia.

Näitä tavallisia ja joskus myös hieman tylsempiä blogikirjoituksia on mukava aina välillä tasapainoittaa erikoispostauksilla ja ajattelin nyt olevan hyvä aika. Pari hyvää ideaa muhii päässä ja pistänkin tuohon sivuun kyselyn pystyyn johon saatte ihan vapaasti vastata. Myöskin omia toiveitanne saatte tietenkin ehdottaa! Videopostauksia pyrin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Reippaasti siis mielipidettä kehiin! :)
Wanhat 2015 ja tanssiparina oma poikaystävä <3

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Hermoja raastava estetunti

Torstaina 5.2 oli jälleen estetunnin vuoro ja sain jatkaa Hanin kanssa työskentelyä. Maneesiin kokosimme kuuden esteen radan sisältäen kaarevia lähestymisiä ja suoria linjoja. Jännitin tuntia jo heti alkukäynneissä, sillä reilun viikon päästä olisi kauan odotetut Wanhojentanssit, joita ennen ei saanut missään nimessä loukata itseään. Iso ja suht pitkä rata + vieras hevonen siis hermostuttivat, mutta pyrkisin unohtamaan nämä ajatukset alkulämmittelyssä. Alkuun verkattiin tulemalla ravissa toisella pitkällä sivulla loivaa kiemurauraa ja toinen sivu laukattiin. Videolta katsottuna en ravissa saanut alapohjettani pysymään rennosti paikoillaan, vaan tahattomasti tökin kokoajan hevosta kylkeen... En olekaan ennen huomannut tuollaista liikettä eikä opettajakaan ole siitä sanonut, mutta täytyy näköjään itse kiinnittää siihen tästä lähin enemmän huomiota. On nimittäin erittäin ruman näköistä ja häiritsee varmasti hevostakin.
Kuvapysäytyksiä hypyistä 

Tässä ratamme kokonaisuudessaan, sillä videossa se ei näy. Kuva täältä.
Ennen radan ratsastusta otimme muutaman verryttelyhypyn katsomon kulmassa olevalle pystylle, radalla este numero 3. Hani hyppäsi hyvin, kuski olisi saanut olla vielä hiukan tarkempi ponnistuspaikan kanssa eikä tuoda hevosta niin juureen. Kun kaikki saivat hyvät hypyt pystylle, jatkettiin tulemalla rata, joka hypättiin kahteen kertaan. Ensimmäisellä kerralla esteet olivat siinä 70cm paikkeilla, joten korkeuden puolesta kaikki oli ok. Hani tuntui jo verryttelyssä kovin pirteältä, joten itseäni hieman jännitti odotellessani omaa vuoroani. Jouduin siis keskittymään ihan 110 prosenttia ratsastukseeni, sillä en halunnut ratsastaa yhdellekkään esteelle epävarmasti tai muuten vain huonosti, koska mulla ei tosiaan ollut yhtään varaa saada edes yhtä mustelmaa kroppaani. Rata menikin tosi hyvin lukuunottamatta yhtä vastalaukkaa kaarteessa ja sain itsevarmuutta takaisin.

Toisella kierroksella esteitä nostettiinkin sitten lähemmäs 85cm korkeuteen ja varsinkin ensimmäinen este näytti valtavalta. Loppujen lopuksi sekin ja seuraavat esteet ylittyivät puhtaasti, vaikka hyvät ponnistuispaikat olivatkin hieman hukassa. Hani myös päätti protestoida isolla potkupukilla kaarteessa ennen viimeistä linjaa eikä ollut kaukana kuskin maahan muksahtaminen. Sain onneksi pidettyä tasapainoni ja jatkoin suoraan ympyrälle, missä tamma yritti samaa uudestaan. Kunnon komentaminen onneksi tepsi siinä tilanteessa ja päästiin etenemään rata loppuun saakka. Saatiin opettajalta kehujakin hyvin ratsastetuista teistä mikä toi hymyn huulilleni. Hyvä estetunti olikin, ehkä pieni jännitys auttoi keskittymään entistä paremmin ;)

tiistai 3. helmikuuta 2015

Puomityöskentelyä

Kuten pari postausta aiemmin mainitsin, kerron nyt hieman videoiden ja kuvien kera viime viikon puomitunnista. Ratsuna olikin yllättäen Hani, jolla tulikin viimeksi ratsastettua aivan viime kevään alussa. Taukoa oli siis kertynyt kunnioitettavasti. Aloitimme käynnissä ratsastaen A-päätyyn ison ympyrän kolmen puomin yli ja C-päätyyn voltti myöskin kolmen puomin yli. Tarkoitus oli saada hevonen taipumaan kunnolla sisäpohkeen ympärille. Meillä ei ollut kauniista muodosta tietoakaan vaan kuljettiin sitten pää pilvissä vaikka ties miten yritin pitää käteni.
Pahoittelen kuvien maneesilaatua, pimeässä otetuiksi silti yllättävän hyvälaatuisia.
Tällaisen kirahvin nappasinkin vahingossa karsinasta!
Ravissa ja laukassa jatkettiin edelleen samaa tehtävää, mutta nyt lisättiin parin askeleen raviinsiirtymiset pitkille sivuille. Hani oli hyvin kuulolla siirtymisissä, mitä nyt ravissa muutamaan otteeseen lähti hieman juoksemaan ennen laukannostoa. Iso ympyrä laukattiin nyt kevyessä istunnassa ja yritettiin jokaisen puomin väliin saada sama määrä askelia ja meille kuusi jokaiseen oli täydellinen. Tosin olisin päässyt välit vaikka neljällä tai kahdeksalla askeleella niin halutessani, sillä Hanin laukkaa pystyy säätelemään ihan loputtomasti. Pidin tehtävän meille kuitenkin helppona. Voltilla kun pääsi säätelemään ja kääntelemään ihan olan takaa.
Voltti olikin jo sitten hankalampi laukassa. Alkuun meillä tuli itseasiassa monta todella hyvää volttia, mutta jossain kohtaa keskittymiseni herpaantui ja joko ajauduin liian lähelle muita suorittavia, kiilasin tehtävää tekevän eteen tai muuten vain puomeille tuli epäsopivia askeleita. Opettaja antoikin tästä palautetta ja yritin kovasti tsempata lopputunnin. Pari hyvää volttia kun saatiin aikaiseksi niin päästiin ravailemaan loppuraveja. Lopussa Hani olikin jo paljon rennompi ja pärski tyytyväisenä menemään.


Ensikerralla (eli jo ylihuomenna) onkin estetunnin vuoro ja koitan järjestää taas kameramiehen paikalle katsomaan meidän päätöntä menoa, haha :D Kiitos vielä paljon Essille kuvista ja videoista!

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Poistuisitko blogistani, kiitos?


Taru, me Emman kanssa ymmärrämme kyllä, että sinua harmittaa tämä meidän "turvaliivittomuus", mutta se, että linkität blogejamme ja haukut meitä muille ihmisille menee ihan liikaa yli. Emme ole tehneet mitään pahaa kellekkään, tämä on meidän valintamme ja me emme halua hypätä turvaliivi päällä sen ollessa epämukava. Tämän asian ei pitäisi kuulua kenellekkään eikä kenenkään pitäisi tunkea nenäänsä muiden asioihin, ei sinun eikä myöskään minun. Pyysin jo edellisessä postauksessa ettet kommentoisi enää asiaa, mutta et selvästi osaa lopettaa. Täten pyydän, että poistut myös minun kuin Emmankin blogista, ellei sinulla ole mitään parempaa sanottavaa. En halua päiväni menevän pilalle sinun takiasi. Kiitos.